Timo K. Mukka
Kyyhky ja unikko
WSOY, 1970
"Minä päästän sinut lähtemään nyt kun yöt tulevat yhä kylmemmiksi ja lätäkköihin jäätyy vesi sydänyön tunteina. Jään tänne. Aion kulkea rantaan sinä sylissäni, taitan haavoihin ruohoja ja lasken sinut veteen pikku Darja. Kohta olet matkalla äänetön viestinviejä, kohta olet kadonnut näkyvistäni. Minä syleilen ruumistasi raudan ja valon keskellä, keskellä melua ja ääntä, keskellä erämaata hukutan suloisiin hiuksiisi valitukseni ja jätän ruumiisi veden matkustajaksi."
Nuorena kuollut Timo K. Mukka on yksi parhaista suomalaisista kirjoittajista. Pellossa asunut Mukka oli aikanaan kiistelty hahmo mitä Pellon kunta tuntuu vieläkin häpeävän eikä Mukkaa ole vieläkään nostettu suurten suomalaisten tekijöitten joukkoon, samalla tavoin kuin Kittilä häpeää kuvataiteilija Kalervo Palsaa. Mukka oli paitsi kirjailija, myös runoilija ja hänellä oli myös lahjoja kuvataiteilijaksi. Kyyhky ja unikko on erikoislaatuinen teos, tyyliltään hyvin lyyrinen, ja se jäi Mukkan viimeiseksi. Kirja kertoo Pieti Kolmströmin, 37, ja Darja Paukun, 17, tarinan.
Tämä on mielestäni yksi vaikuttavimpia teoksia mitä olen koskaan lukenut. Kyyhky ja unikko on parhaimmillaan yön hiljaisina tunteina, kynttilän valossa luettuna.
Saatavuus: Katla
1 comment:
Voisin lainata. T:Noora
Post a Comment